Ajatuksia vuoden 2016 NaNoWriMosta

Nyt kun puolentoista viikon ajan on kerennyt miettiä marraskuun kirjoitusurakkaa, niin voi pojat, että oli mielenkiintoinen kuukausi. Koko aikana yksi päivä jäi välistä, tai no, kirjoitin silloin ehkä seitsemän sanaa, silloin muu elämä vyöryi ja vei ajan ja järjen mennessään. Vaikeuksia tuotti niin idea kuin varsinainen kirjoittaminenkin. Lopulta kuitenkin keskimäärin 1 681 sanan päivävauhdilla onnistuin kirjoittamaan 50 437 sanaa ja ”kirja” valmistui peräti päivän etuajassa!

Aikataulu toimi yllättävän hyvin, kiitos ideani käyttää yhtä tosi elämän päivää yhtenä tarinan päivänä. Idean vuoksi oli pakko kirjoittaa joka päivä ettei tarinaan jäisi aukkoja. Alunperin tarkoitus oli kuvata hahmojen päiväkirjoja, mutta se osoittautui aivan liian työlääksi joten päätin sitten kuvata aina yhden hahmon päivän kohokohtia. Yhteen hahmoon tyytyminen ei sekään lopulta toiminut, joten joskus viimeisen kolmanneksen tienoilla palasin useaan hahmoon per päivä. Tämä toimi ja juuri noin olisi alunperinkin pitänyt tehdä. Seuraavassa NaNossa sitten!™

Kirjoitusvauhtia auttoi miltei totaalinen laadun hylkääminen. NaNossa pitäisi kirjoittaa sanoja, ei täydellisiä tarinoita ja tämän sisäistäminen vei tovin. Lopulta paskanjauhaminen alkoi kuitenkin luonnistua (ja epätoivoisina hetkinä tekstiin ilmaantui puolitahallisia kirjoitusvirheitä sanamäärän kasvattamiseksi). Tarina itsessään on susipaska, kehityskelpoisia ideoita on kyllä siellä täällä, että kyllä tuosta voisi jotain saada editoinnin avulla, mutta enpä usko siihen ryhtyväni, ei vain meinaa aika riittää. Tulipahan nyt kerrottua valtaosa tarinasta itselleni, ehkä seuraava sitten päätyy muidenkin luettavaksi.

Tiedon jäsentelyn suhteen asiat olisivat voineet mennä paremminkin, mutta tunnen silti onnistuneeni. Varastin Tony Ballantynen käyttämän pohjan, missä kaikki olennainen on yhdessä tiedostossa. Pohjasta oli todella paljon apua, sillä kaikki muistiinpanot hahmoista, lokaatioista, juonesta ja muusta oli saatavissa samasta paikasta joten muualle ei tarvinnut harhailla. Luonnollisesti tällainen järjestelmä vaatii jatkuvaa ylläpitoa tai muuten muistiinpanot jäävät tarinasta jälkeen. Vähemmän yllättäen tämäkin tuli kokeiltua kantapään kautta, sillä muistiinpanot vähän kaikesta jäivät välillä reilun viikonkin vanhoiksi. Tiedon ajantasaisuudesta huolimatta on kiva olla paikka josta voi tarkistaa esimerkiksi nimien kirjoitusasut ja missä mikäkin hahmo on ollut esillä, joten jatkan tulevaisuudessakin vastaavan järjestelmän käyttöä.

Täysin sivuseikkana haluan sitten seuraavassa nanossa seurata työtunteja tarkemmin, nyt käteen jäi ainoastaan perstuntuma tunnista tai parista per päivä. Totuus jäi tiiviiden kirjoitusrykäisyiden vuoksi epäselväksi, mutta paljoa ei päivittäistä työtä tarvinnut tehdä, se tuli selväksi.

Kokemuksena minun ensimmäinen NaNoWriMo oli erinomainen. En väitä kirjoittaneeni kirjaa, mutta tiedän nyt pystyväni siihen ja se on iso juttu ihmiselle joka on kirjan kirjoittamisesta haaveillut pienestä pitäen. Pääsin ehkä myös ainakin osittain eroon perfektionismista, mikä on kaikki aiemmat yritykset upottanut miltei heti alun jälkeen. Ihan ok, mutta valmiiksi saatu projekti voittaa maailman parhaan kesken jääneen projektin mennen tullen. Tietysti jokainen aiempia kirjoituksiani silmäillyt huomaa, että minulla on vielä paljon opittavaa aiheesta! 😉

Share This: